# Claude Code oikeudet ja asetukset: näin päätät, mitä Claude saa tehdä

> Claude Coden permission modet, allow-, ask- ja deny-säännöt, settings.json-tiedostojen tasot ja sandbox käytännön esimerkein. Näin vähennät kyselyitä ilman että annat kaikkea vapaaksi.

Lähde: https://vibekoodaus.fi/blogi/claude-code-oikeudet-ja-asetukset
Kirjoittaja: Vibekoodaus
Julkaistu: 2026-11-12
Päivitetty: 2026-11-12

---

# Claude Code oikeudet ja asetukset: näin päätät, mitä Claude saa tehdä

Ensimmäisen tunnin jälkeen [Claude Coden](/blogi/claude-code-opas) kanssa moni huomaa painavansa Enteriä samoihin kyselyihin yhä uudestaan. Saako ajaa `npm test`? Saako muokata tiedostoa? Saako hakea sivun netistä? Kyselyt ovat hyödyllisiä, mutta kymmenennellä kerralla niitä ei enää lue.

Toinen ääripää on vielä huonompi: annetaan kaikki vapaaksi, ja jonain päivänä Claude ajaa komennon, jota et olisi halunnut. Tässä oppaassa käydään läpi, miten Claude Coden oikeudet oikeasti toimivat ja miten saat kyselyt vähemmiksi niin, että vaaralliset asiat pysyvät lukossa.

---

## Mitä Claude Coden oikeudet ovat?

Claude Code päättää jokaisen työkalukutsun kohdalla, ajetaanko se suoraan, kysytäänkö sinulta vai estetäänkö se. Päätökseen vaikuttaa kolme kerrosta:

1. **Permission mode** eli oikeustila asettaa pohjan koko sessiolle.
2. **Säännöt** (`allow`, `ask`, `deny`) tarkentavat pohjaa työkalu- ja komentotasolla.
3. **Sandbox** rajaa käyttöjärjestelmän tasolla, mihin shell-komennot pääsevät käsiksi.

Yksi asia kannattaa sisäistää heti alkuun. Säännöt valvoo Claude Code, ei malli. [CLAUDE.md-tiedostoon](/blogi/miten-kirjoittaa-hyva-claude-md) kirjoitettu "älä koskaan pushaa mainiin" ohjaa sitä, mitä Claude yrittää tehdä, mutta se ei muuta sitä, mitä Claude Code sallii. Jos jokin on oikeasti kiellettävä, siitä tehdään deny-sääntö.

Manual-tilassa lukeminen on helppoa ja muuttaminen vaatii luvan. Tiedostojen lukeminen työhakemiston sisällä ei kysy mitään. Bash-komennot kysyvät, paitsi pieni joukko valmiiksi hyväksyttyjä lukukomentoja. Tiedostojen muokkaus kysyy aina.

Kyselyssä on yleensä vaihtoehto "Yes, and don't ask again". Bash-komennolle tai WebFetch-domainille annettu pysyvä lupa tallentuu sääntönä tiedostoon `.claude/settings.local.json` repositorion juureen. Tiedoston muokkauslupa taas kestää vain session loppuun.

Ketjutetun komennon kohdalla Claude Code on fiksumpi kuin voisi luulla. Kun hyväksyt pysyvästi komennon `git status && npm test`, se tallentaa erillisen säännön jokaiselle luvan vaatineelle osalle, tässä tapauksessa komennolle `npm test`. Yhdestä ketjusta voi tallentua enintään viisi sääntöä.

Kyselyyn voi myös vastata kommentilla. Siirry vaihtoehtoon Yes tai No ja paina `Tab`, niin saat kentän, johon voi kirjoittaa Claudelle syyn. Kieltävä vastaus perusteluineen on usein nopeampi kuin uusi prompti: "No, käytä pnpm:ää eikä npm:ää" ohjaa Clauden suoraan oikeaan suuntaan.

### Työhakemisto ja lisähakemistot

Lukuoikeudet ja sandboxin kirjoitusoikeudet koskevat työhakemistoa, eli kansiota, jossa käynnistit Clauden. Jos Clauden pitää päästä toiseen kansioon, esimerkiksi viereiseen jaettujen komponenttien repositorioon, sen voi lisätä käynnistyksessä lipulla `--add-dir`, session aikana komennolla `/add-dir` tai pysyvästi `permissions.additionalDirectories`-avaimella. Lisähakemisto antaa pääsyn tiedostoihin, mutta sen omat asetukset eivät tule mukaan.

---

## Claude Code permission modet: kuusi tilaa

Tila määrää, mitä Claude saa tehdä kysymättä. Konfiguraatiossa tilat kirjoitetaan alla olevilla nimillä, mutta käyttöliittymässä `default` näkyy nimellä Manual.

| Tila | Mitä ajetaan kysymättä | Mihin sopii |
| :- | :- | :- |
| `default` (Manual) | Vain lukeminen | Kun haluat nähdä jokaisen toimenpiteen |
| `acceptEdits` | Lukeminen, tiedostomuokkaukset ja yleiset tiedostokomennot | Kun katsot muutokset jälkikäteen `git diff` -komennolla |
| `plan` | Lukeminen ja tutkiminen, ei muokkauksia ennen kuin hyväksyt suunnitelman | Uuteen koodipohjaan tutustuminen |
| `auto` | Kaikki, mutta erillinen luokittelijamalli tarkistaa toimenpiteet taustalla | Pitkät tehtävät, joissa luotat suuntaan |
| `dontAsk` | Vain valmiiksi sallitut työkalut, kaikki muu estetään | CI ja skriptit |
| `bypassPermissions` | Kaikki | Vain eristetyt kontit ja virtuaalikoneet |

Muutama tarkennus tilojen sisältöön:

**acceptEdits** hyväksyy tiedostomuokkausten lisäksi komennot `mkdir`, `touch`, `rm`, `rmdir`, `mv`, `cp` ja `sed`, kunhan polut ovat työhakemiston sisällä. Muut Bash-komennot kysyvät edelleen.

**plan** on tila, jossa Claude lukee, tutkii ja kirjoittaa suunnitelman mutta ei koske lähdekoodiin. Kun suunnitelma on valmis, voit hyväksyä sen, muokata sitä tai pyytää jatkamaan suunnittelua. Tästä enemmän [plan moden oppaassa](/blogi/claude-code-plan-mode).

**auto** antaa erillisen luokittelijamallin tarkistaa toimenpiteet sinun puolestasi. Se estää esimerkiksi toimenpiteet, jotka menevät pyyntösi ohi tai näyttävät luetun sisällön ohjaamilta. Dokumentaatio sanoo itse suoraan, että auto mode vähentää kyselyitä mutta ei takaa turvallisuutta. Uusissa versioissa (v2.1.283 alkaen) auto on interaktiivisten terminaali- ja VS Code -sessioiden oletustila.

**dontAsk** on CI-tila. Kaikki, mikä muuten kysyisi, estetään suoraan, joten sessio ei koskaan jää odottamaan vastausta. Näin ajetaan Claudea skripteissä, ja siitä kerrotaan lisää [headless-oppaassa](/blogi/claude-code-headless-automaatio).

**bypassPermissions** ohittaa kyselyt. Siitä on oma lukunsa alempana, koska sen kanssa kannattaa olla tarkka.

### Miten tilaa vaihdetaan

Terminaalissa tila vaihtuu näppäimillä `Shift+Tab`. Tilarivillä näkyy aktiivinen tila, esimerkiksi `⏵⏵ accept edits on` tai `⏸ plan mode on`. Kierto menee Manualista acceptEditsiin ja siitä planiin. Auto tulee mukaan, kun se on käytettävissä.

Käynnistyksessä tilan voi antaa lipulla:

```bash
claude --permission-mode plan
claude --permission-mode acceptEdits
```

Pysyvän oletuksen saat `permissions.defaultMode`-avaimella. Tämä esimerkki käynnistää kaikki terminaalisessiot Manual-tilassa, kun se on tiedostossa `~/.claude/settings.json`:

```json
{
  "permissions": {
    "defaultMode": "default"
  }
}
```

Tässä on yksi kompastuskivi. Jos kirjoitat `"auto"` tai `"bypassPermissions"` projektin `.claude/settings.json`- tai `.claude/settings.local.json`-tiedostoon, arvo ei tule voimaan. Repositorio ei siis voi omilla asetuksillaan avata itselleen laajimpia tiloja. Ne asetetaan omiin käyttäjäasetuksiin.

---

## settings.json: mihin tiedostoon asetus kuuluu?

Claude Code lukee asetukset JSON-tiedostoista, ja tiedoston sijainti ratkaisee, ketä asetus koskee.

| Taso | Tiedosto | Ketä koskee |
| :- | :- | :- |
| Käyttäjä | `~/.claude/settings.json` | Sinua kaikissa projekteissa tällä koneella |
| Jaettu projekti | `.claude/settings.json` | Kaikkia, jotka työskentelevät projektissa, kun tiedosto viedään gitiin |
| Paikallinen projekti | `.claude/settings.local.json` | Vain sinua tässä projektissa |
| Managed | `managed-settings.json` ja muut organisaation lähteet | Kaikkia, joille organisaatio sen jakaa |

Kun sama avain on useassa paikassa, korkein taso voittaa. Järjestys ylhäältä alas:

1. Managed-asetukset
2. Komentorivin `--settings`
3. Paikallinen projekti (`.claude/settings.local.json`)
4. Jaettu projekti (`.claude/settings.json`)
5. Käyttäjä (`~/.claude/settings.json`)

Listat käyttäytyvät eri tavalla kuin yksittäiset arvot. Jos `permissions.allow` on määritelty kolmessa tiedostossa, Claude Code yhdistää listat eikä valitse yhtä. Jokainen taso voi siis lisätä sääntöjä poistamatta muiden sääntöjä.

Oikeuksissa pätee lisäksi oma periaatteensa: **jos jokin taso kieltää työkalun, mikään muu taso ei voi sallia sitä.** Käyttäjätason deny estää projektitason allow-säännön, ja toisin päin. Managed-tason deny-sääntöä ei kumoa edes komentorivin `--allowedTools`.

`.claude/settings.local.json` jää gitin ulkopuolelle, kun Claude Code luo sen itse: se lisää tiedoston globaaliin git excludes -tiedostoosi. Jos teet tiedoston käsin, lisää se itse `.gitignore`-tiedostoon.

Vielä yksi asia jaetusta projektitiedostosta. Sen `permissions.allow`-säännöt tulevat voimaan vasta, kun hyväksyt kansion workspace trust -ikkunassa. Ikkuna näyttää säännöt ennen hyväksyntää. Deny- ja ask-säännöt eivät tarvitse hyväksyntää, koska ne vain rajaavat.

---

## Allow, ask ja deny: näin säännöt kirjoitetaan

Säännöt kirjoitetaan muodossa `Työkalu` tai `Työkalu(tarkenne)`. Kolme listaa tekevät näin:

- **allow**: työkalu ajetaan kysymättä
- **ask**: Claude Code kysyy joka kerta
- **deny**: työkalu estetään

Säännöt käydään läpi järjestyksessä deny, ask, allow, ja ensimmäinen osuma ratkaisee. Tarkempi sääntö ei muuta järjestystä. Jos deny-listassa on `Bash(aws *)`, se estää myös komennon `aws s3 ls`, vaikka allow-listassa olisi juuri se.

Sääntöjä voi katsoa ja muokata session aikana komennolla `/permissions`. Ikkuna näyttää kaikki säännöt ja sen tiedoston, josta kukin sääntö tulee.

### Bash-säännöt ja tähti

Tähti `*` korvaa mitä tahansa tekstiä, myös välilyöntejä. Ilman tähteä sääntö osuu vain täsmälleen samaan komentoon.

| Sääntö | Osuu | Ei osu |
| :- | :- | :- |
| `Bash(npm run build)` | `npm run build` | `npm run build --watch` |
| `Bash(npm run *)` | `npm run build`, `npm run test --watch` | `npm install` |
| `Bash(ls *)` | `ls -la`, `ls` | `lsof` |
| `Bash(ls*)` | `ls -la`, `lsof` | |

Välilyönti ennen tähteä on osa sääntöä, ja se on tärkeämpi kuin miltä näyttää. Tähti kannattaa myös laittaa alikomennon jälkeen: `Bash(git log *)` sallii vain `git log` -komennot, kun taas `Bash(git *)` sallii kaikki git-komennot, myös `git push --force`.

Claude Code tuntee shellin erottimet. Sääntö `Bash(npm test *)` ei salli komentoa `npm test && curl jotain.example`, koska ketjun jokaisen osan on oltava sallittu.

### Muut työkalut

Tiedostojen säännöt kirjoitetaan `Read`- ja `Edit`-työkaluille, ja polut noudattavat gitignore-syntaksia:

- `Read(./.env)`: `.env` nykyisessä hakemistossa
- `Read(./secrets/**)`: kaikki `secrets`-kansion alla
- `Edit(/src/**/*.ts)`: polku suhteessa asetustiedoston sijaintiin, projektiasetuksissa projektin juureen
- `Read(~/.zshrc)`: polku kotihakemistosta
- `Read(//Users/nimi/salaiset/**)`: absoluuttinen polku, huomaa kaksi kauttaviivaa

Yksi kauttaviiva alussa ei siis tarkoita absoluuttista polkua. Se on helppo sekoittaa.

Verkkohauissa käytetään `domain:`-etuliitettä, esimerkiksi `WebFetch(domain:docs.example.com)`. MCP-työkalut nimetään muodossa `mcp__palvelin__työkalu`, ja `mcp__github__*` sallii kaikki github-palvelimen työkalut. [MCP-oppaassa](/blogi/claude-code-mcp-opas) kerrotaan, miten palvelimet otetaan käyttöön.

---

## Esimerkki: tavallisen web-projektin settings.json

Tässä on lähtökohta Next.js-tyyppiselle projektille, jossa on npm-skriptit, git ja `.env`-tiedostoja. Tiedosto menee projektin `.claude/settings.json`-tiedostoon, jotta koko tiimi saa samat säännöt.

```json
{
  "$schema": "https://json.schemastore.org/claude-code-settings.json",
  "permissions": {
    "allow": [
      "Bash(npm run lint)",
      "Bash(npm run test *)",
      "Bash(npm run build)",
      "Bash(git status)",
      "Bash(git diff *)",
      "Bash(git log *)",
      "Bash(git add *)",
      "Bash(git commit *)",
      "WebFetch(domain:nextjs.org)"
    ],
    "ask": [
      "Bash(git push *)",
      "Bash(npm install *)"
    ],
    "deny": [
      "Read(./.env)",
      "Read(./.env.*)",
      "Read(./secrets/**)",
      "Bash(rm -rf *)",
      "Bash(curl *)"
    ]
  }
}
```

Mitä tämä tekee käytännössä:

- Testit, lint, build ja paikalliset git-komennot menevät läpi kysymättä. Näitä Claude ajaa eniten, ja juuri ne kyselyt turhauttavat.
- Push ja pakettien asennus kysyvät aina. Ask-sääntö pakottaa kyselyn jopa auto-tilassa.
- `.env`-tiedostot ovat kokonaan pois Clauden tiedostotyökaluilta. Read-deny estää samalla myös Edit- ja Write-työkalut samassa polussa.

Rivi `$schema` antaa editorissa automaattisen täydennyksen ja validoinnin. Dokumentaation mukaan skeema voi laahata uusimpien versioiden perässä, joten varoitus juuri julkaistusta avaimesta ei välttämättä tarkoita virhettä.

Omat poikkeuksesi, esimerkiksi `Bash(docker compose *)` omalla koneellasi, kuuluvat tiedostoon `.claude/settings.local.json`. Silloin ne eivät päädy tiimin committeihin.

---

## Bash-sääntö ei ole tietoturvaraja

Tämä on koko aiheen tärkein yksityiskohta, ja sen ohittaa helposti. Bash-sääntö vertaa komennon tekstiä. Se ei vartioi ohjelmaa.

Deny-sääntö `Bash(rm *)` estää komennon `rm -rf build/`, mutta ei komentoa `/bin/rm -rf build/` eikä komentoa `bash -c 'rm -rf build/'`. Sääntö `Bash(git push *)` ei pysäytä muotoa `git -C . push origin main`. Sama koskee yllä olevan esimerkin `Bash(curl *)`-sääntöä.

Read-deny toimii samalla tavalla rajatusti. Se koskee Clauden omia tiedostotyökaluja ja tunnettuja komentoja kuten `cat`, `head` ja `tail`. Python- tai Node-skripti, joka avaa tiedoston itse, ei näe sääntöä lainkaan.

Deny-säännöt ovat siis hyvä tapa estää ne komennot, joita Claude tavallisesti kirjoittaa. Jos tarvitset rajan, joka pitää komennon muodosta riippumatta, tarvitset sandboxin. Toinen vaihtoehto on PreToolUse-hook, joka tarkistaa komennon omalla logiikallasi. Hookeista kerrotaan [hooks-oppaassa](/blogi/claude-code-hookit).

Myös `.claudeignore`-tiedostosta kannattaa tietää: dokumentaation mukaan sillä ei ole vaikutusta. Siirrä sen rivit itse Read-deny-säännöiksi.

---

## Claude Code sandbox: käyttöjärjestelmän raja Bash-komennoille

Sandbox on käyttöjärjestelmän valvoma raja niille shell-komennoille, joita Claude ajaa, ja niiden käynnistämille prosesseille. Koska raja pätee komennon muodosta riippumatta, `/bin/rm` ja `bash -c` eivät pääse sen ohi.

Sandbox on oletuksena pois päältä. Sen saa päälle session sisällä komennolla:

```text
/sandbox
```

Paneelissa valitaan tila:

- **Auto-allow**: sandboxissa ajetut komennot hyväksytään kysymättä. Deny-säännöt ja tarkat ask-säännöt kuten `Bash(git push *)` pätevät edelleen.
- **Regular permissions**: kaikki komennot käyvät normaalin kyselyn läpi, vaikka ne ajetaan sandboxissa.

macOS:llä sandbox käyttää järjestelmän omaa Seatbeltia. Linuxilla ja WSL2:ssa tarvitaan paketit `bubblewrap` ja `socat`. Natiivissa Windowsissa sandboxia ei ole, joten Windows-koneella Claude Code ajetaan WSL2:n sisällä, jos sandbox halutaan käyttöön. Tästä lisää [Windows-oppaassa](/blogi/vibekoodaus-windowsilla).

### Mitä sandbox rajaa oletuksena

- **Kirjoitus**: vain työhakemisto, käyttäjän väliaikaishakemisto ja erikseen lisätyt hakemistot.
- **Lukeminen**: suurin osa koneesta, myös `~/.ssh` ja `~/.aws/credentials`. Tämä yllättää monet.
- **Verkko**: ei suoraa yhteyttä ulos. Yhteydet kulkevat koneella pyörivän välityspalvelimen kautta, ja sallittujen domainien lista on aluksi tyhjä. Kun komento tarvitsee uutta domainia, Claude Code kysyy.

Lukemisen rajaus kannattaa siis tehdä itse. Tämä esimerkki estää koko kotihakemiston lukemisen mutta sallii projektin, sallii kirjoituksen yhteen lisäkansioon ja esihyväksyy npm-rekisterin:

```json
{
  "sandbox": {
    "enabled": true,
    "filesystem": {
      "denyRead": ["~/"],
      "allowRead": ["."],
      "allowWrite": ["/tmp/build"]
    },
    "network": {
      "allowedDomains": ["registry.npmjs.org"]
    }
  }
}
```

Tämä tiedosto kuuluu projektin `.claude/settings.json`-tiedostoon, koska piste `.` tarkoittaa projektiasetuksissa projektin juurta. Käyttäjäasetuksissa sama piste tarkoittaisi kansiota `~/.claude`, ja projektin tiedostot jäisivät estetyiksi.

Huomaa, että sandboxin poluissa yksi kauttaviiva tarkoittaa absoluuttista polkua. Read- ja Edit-säännöissä absoluuttinen polku kirjoitetaan kahdella kauttaviivalla. Kaksi eri käytäntöä samassa tiedostossa, joten tarkkana.

### Mitä sandbox ei kata

Sandbox rajaa vain shell-komentoja. Clauden omat tiedostotyökalut, WebFetch, hookit ja paikalliset MCP-palvelimet toimivat sen ulkopuolella ja noudattavat oikeussääntöjä. `denyRead` ei siis estä Read-työkalua, vaan siihen tarvitaan edelleen Read-deny-sääntö. Siksi esimerkin `.env`-säännöt kannattaa pitää, vaikka sandbox olisi päällä.

Jos jokin työkalu ei toimi sandboxissa, kuten `docker`, sen voi nostaa ulos:

```json
{
  "sandbox": {
    "enabled": true,
    "excludedCommands": ["docker compose *"]
  }
}
```

Ulos nostettu komento käy taas normaalin kyselyn läpi. Kun komento epäonnistuu sandboxissa, Claude voi pyytää lupaa ajaa sen sandboxin ulkopuolella. Tämän pakotien saa kiinni asetuksella `"allowUnsandboxedCommands": false`.

---

## bypassPermissions: mitä se oikeasti tarkoittaa

`--dangerously-skip-permissions` on sama asia kuin `--permission-mode bypassPermissions`. Lipun nimi kertoo jo aika paljon. Tila ohittaa kyselyt ja turvatarkistukset, myös kirjoitukset suojattuihin polkuihin kuten `.git` ja `.claude`.

Muutama asia pysyy silti voimassa:

- Deny-säännöt estävät edelleen. Allow-säännöillä taas ei ole tässä tilassa merkitystä, koska kaikki on jo sallittu.
- Eksplisiittiset ask-säännöt kysyvät edelleen.
- Tunnistetut vaaralliset poistot kriittisistä poluista, kuten `rm -rf ~`, kysyvät tai estetään.
- Linuxilla ja macOS:llä Claude Code kieltäytyy käynnistymästä tässä tilassa root-käyttäjänä tai `sudo`:lla.

Dokumentaatio sanoo suoraan, että tilaa käytetään vain eristetyissä ympäristöissä kuten konteissa ja virtuaalikoneissa, mieluiten ilman internetyhteyttä. Tila ei suojaa prompt injectionilta. Jos luet Claudella netistä sisältöä ja ajat samalla kaiken kysymättä omalla koneellasi, mikään ei ole välissä.

Jos haluat vähemmän kyselyitä tavallisessa kehityksessä, järkevämmät vaihtoehdot ovat sandbox auto-allow-tilassa, hyvin kirjoitetut allow-säännöt tai auto mode. Organisaatio voi estää koko tilan asettamalla `permissions.disableBypassPermissionsMode`-avaimen arvoon `"disable"`. Saman voi tehdä myös omiin käyttäjäasetuksiinsa, jos haluaa lukita itsensä ulos.

---

## Mistä kannattaa aloittaa?

Jos et ole koskaan koskenut Claude Coden oikeuksiin, tämä järjestys toimii:

1. **Katso, mitä sinulla jo on.** Aja `/permissions`. Siellä näkyvät kaikki "don't ask again" -vastauksilla tallentuneet säännöt. Siivoa liian laajat pois.
2. **Kirjoita projektiin `.claude/settings.json`.** Salli komennot, joita Claude ajaa joka päivä: testit, lint, build ja paikallinen git. Laita push ja asennukset ask-listaan.
3. **Estä salaisuudet.** Lisää `Read(./.env)`, `Read(./.env.*)` ja muut salaisuuspolut deny-listaan.
4. **Kokeile sandboxia.** Aja `/sandbox`, valitse auto-allow ja katso, mitkä komennot alkavat kysyä verkkoyhteyttä. Lisää ne `allowedDomains`-listaan.
5. **Vaihda tilaa tehtävän mukaan.** Uuteen koodiin plan, tuttuun muutokseen acceptEdits, ja `Shift+Tab` on aina käden ulottuvilla.

Kun oikeudet ovat kunnossa, rinnakkaiset sessiot ja automaatio ovat paljon turvallisempia. Samat säännöt pätevät, kun ajat Claudea [git worktreen](/blogi/claude-code-git-worktree-rinnakkain) kautta useana rinnakkaisena istuntona tai CI-putkessa ilman ihmistä. Yleisemmin tekoälyn kanssa koodaamisen riskeistä kerrotaan [tietoturvaoppaassa](/blogi/vibekoodaus-tietoturva-opas).

Muut Claude Coden asetuksiin ja laajentamiseen liittyvät artikkelit on listattu [Claude Code -oppaiden sivulla](/vibekoodaus/claude-code).