Aloittelija20 min

Claude Code: peruskomennot ja slash-komennot

Kirjoittaja: Vibekoodaus.fi · Päivitetty

Claude Codessa kirjoitat useimmat pyynnöt tavallisella kielellä, mutta osa asioista hoituu nopeammin slash-komennolla: uusi keskustelu, kontekstin tiivistys, mallin vaihto tai muutosten tarkistus. Tässä oppaassa käydään läpi, mitkä sisäänrakennetut komennot kannattaa osata, miten tiedostoja muokataan ja komentoja ajetaan, ja miten teet oman komennon argumentteineen.

Mitä slash-komennot ovat?

Slash-komento on kauttaviivalla alkava sana viestin alussa, esimerkiksi /clear tai /model. Kun kirjoitat pelkän kauttaviivan, Claude Code näyttää listan komennoista, jotka ovat sinulla käytössä. Kirjaimia lisäämällä lista suodattuu.

Komentoja on kolmenlaisia. Sisäänrakennetut komennot, kuten /clear, /compact ja /model, on koodattu itse ohjelmaan. Mukana tulevat skillit, kuten /code-review ja /debug, ovat ohjeita, jotka annetaan Claudelle. Omat komennot ovat sinun tai tiimisi kirjoittamia, ja niistä kerrotaan alempana.

Komento tunnistetaan vain viestin alusta, ja komennon nimen perään kirjoitettu teksti menee sille argumenteiksi. Jos lähetät komennon kesken Clauden vastauksen, Claude Code laittaa sen jonoon ja ajaa sen, kun vuoro on valmis. Osa komennoista, kuten /status, /tasks ja /usage, ajetaan kuitenkin heti keskeyttämättä vastausta.

Saatavuus riippuu alustasta, tilauksesta ja ympäristöstä. Jos joku tässä mainittu komento puuttuu listaltasi, syy on todennäköisesti siinä.

Vinkki: Kirjoita /help milloin tahansa istunnon aikana nähdäksesi ohjeen ja käytettävissä olevat komennot.

Tärkeimmät sisäänrakennetut komennot

Komentoja on kymmeniä, eikä kaikkia tarvitse opetella. Alla ne, joita tarvitsee useimmin, ryhmiteltynä sen mukaan, missä kohdassa työtä niitä tarvitsee.

Kun aloitat uudessa projektissa

KomentoMitä se tekee
/initTekee projektille aloitusversion CLAUDE.md-tiedostosta
/memoryAvaa CLAUDE.md-tiedostot muokattaviksi ja näyttää automaattisen muistin
/mcpHallitsee MCP-palvelinyhteyksiä
/permissionsAvaa sallitut, kysyttävät ja kielletyt työkalusäännöt

Kesken työn

KomentoMitä se tekee
/planSiirtää istunnon suunnittelutilaan ennen isoa muutosta
/modelVaihtaa mallia
/effortSäätää, kuinka paljon malli päättelee
/contextNäyttää värikarttana, mikä kontekstia täyttää
/compactTiivistää keskustelun yhteenvedoksi ja vapauttaa tilaa
/btwSivukysymys, joka ei jää keskusteluhistoriaan

Ennen kuin viet muutokset eteenpäin

KomentoMitä se tekee
/diffNäyttää työhakemiston muutokset, myös Clauden tekemät
/code-reviewTarkistaa nykyisen diffin virheiden varalta, alias /review
/security-reviewEtsii nykyisen haaran muutoksista tietoturvaongelmia

Istuntojen välillä ja kun jokin menee pieleen

KomentoMitä se tekee
/clearAloittaa uuden keskustelun tyhjällä kontekstilla, aliakset /reset ja /new
/resumePalaa aiempaan keskusteluun
/rewindKelaa koodin ja keskustelun takaisin aiempaan kohtaan
/doctorTarkistaa asennuksen ja asetukset ja ehdottaa korjauksia
/usageNäyttää istunnon kustannukset ja käyttörajat, alias /cost
/helpNäyttää ohjeen ja käytettävissä olevat komennot

/plan ottaa vastaan myös tehtävän kuvauksen: /plan korjaa kirjautumisen bugi siirtää suunnittelutilaan ja aloittaa suoraan siitä tehtävästä. Suunnittelutilasta on oma artikkelinsa: Claude Code plan mode.

/model tallentaa valitun mallin myös oletukseksi uusille istunnoille. Jos haluat vaihtaa mallin vain tähän istuntoon, avaa valitsin ilman argumenttia ja paina rivillä s. Asetuksia voi muuttaa myös suoraan ilman valikkoa: /config model=sonnet tai /config theme=dark.

/code-review hyväksyy lipun --fix, jolloin Claude myös korjaa löydökset. Sille voi antaa myös PR:n numeron, jolloin se katselmoi sen pull requestin nykyisen diffin sijaan. /security-review vertaa haaraa originin oletushaaraan, joten se tarvitsee origin-remoten.

/rewind on se komento, jota tarvitset, kun Claude on mennyt väärään suuntaan kolmessa tiedostossa. Sen saa auki myös painamalla Esc kahdesti tyhjässä kehotteessa.

/init tekee CLAUDE.md-tiedostosta vasta pohjan. Hyvän CLAUDE.md-tiedoston kirjoittamisesta on oma oppaansa, ja oikeussäännöt käydään läpi artikkelissa Claude Code oikeudet ja asetukset.

Mikä ero on komennoilla /clear ja /compact?

/clear aloittaa kokonaan uuden keskustelun. Konteksti tyhjenee, mutta projektin muisti eli CLAUDE.md säilyy. Edelliseen keskusteluun pääsee takaisin komennolla /resume. Komennolle voi antaa nimen, esimerkiksi /clear kirjautumisen-korjaus, jolloin edellinen keskustelu näkyy sillä nimellä /resume-valikossa.

/compact taas jatkaa samaa keskustelua. Se tiivistää tähänastisen sisällön yhteenvedoksi, jolloin kontekstiin vapautuu tilaa. Sille voi kertoa, mihin yhteenvedon pitää keskittyä.

Nyrkkisääntö: kun vaihdat tehtävää, käytä /clear. Kun jatkat samaa tehtävää mutta keskustelu on venynyt pitkäksi, käytä /compact. Jos et tiedä, kumpi tilanne on päällä, aja ensin /context ja katso, mikä tilaa vie.

Tiedostojen viittaaminen: voit viitata tiedostoihin suoraan promptissa, ja Claude lukee ne itse. Kontekstin hallinnasta on enemmän artikkelissa Claude Code konteksti ja muisti.

# Tiivistä pitkä keskustelu ja kerro, mikä pitää säilyttää
> /compact säilytä tietokantaskeeman muutokset ja avoimet testivirheet

# Aloita uusi tehtävä puhtaalta pöydältä, edellinen löytyy /resume-valikosta
> /clear kirjautumisen-korjaus

# Katso, mikä kontekstia täyttää
> /context

# Viittaa tiedostoihin suoraan
> katso src/lib/auth.ts ja paranna virheenkäsittelyä

Tiedostojen lukeminen ja muokkaus

Claude Code osaa lukea ja muokata tiedostoja suoraan. Sinun ei tarvitse avata tiedostoja erikseen, vaan kerrot mitä haluat tehdä:

Tiedostojen lukeminen: Pyydä Claudea katsomaan tiedostoja luonnollisella kielellä. Claude käyttää sisäänrakennettuja työkaluja tiedostojen lukemiseen.

Tiedostojen muokkaus: Kun pyydät muutosta, Claude ehdottaa muutoksia ja kysyy hyväksyntääsi. Voit hyväksyä, hylätä tai pyytää muutoksia.

Tiedostojen haku: Claude osaa etsiä tiedostoja ja sisältöä projektistasi glob- ja grep-hauilla.

# Interaktiivisessa sessiossa:

> näytä package.json sisältö
# Claude lukee ja näyttää tiedoston

> lisää "start:dev" skripti package.json tiedostoon
# Claude ehdottaa muutosta ja kysyy luvan

> etsi kaikki tiedostot joissa käytetään useState hookia
# Claude hakee projektista ja listaa tulokset

> muuta src/components/Header.tsx käyttämään uutta logoa
# Claude lukee tiedoston, tekee muutoksen ja näyttää diffin

Komentojen ajaminen

Claude Code voi ajaa terminaalikomentoja puolestasi. Se suorittaa komentoja projektin kontekstissa:

Esimerkkejä: "aja testit", "asenna axios-kirjasto", "buildaa projekti ja kerro virheistä" tai "käynnistä kehityspalvelin".

Oletuksena Claude kysyy luvan ennen komentojen suorittamista, ja näet tarkalleen mitä komentoa se aikoo ajaa. Mitä saa ajaa kysymättä, säädetään oikeussäännöillä komennolla /permissions.

# Claude voi ajaa terminaalikomentoja:

> asenna lodash ja sen TypeScript-tyypit
# Claude ehdottaa: npm install lodash @types/lodash
# Sinä: hyväksy tai hylkää

> aja lint ja korjaa virheet
# Claude ajaa: npm run lint
# Analysoi tulokset
# Korjaa virheet tiedostoissa
# Ajaa lintin uudelleen varmistaakseen

> mikä portti on käytössä 3000
# Claude ajaa: lsof -i :3000
# Kertoo tuloksen
Vinkki: Claude Code osaa ketjuttaa komentoja: se voi ajaa testit, analysoida virheet, korjata koodin ja ajaa testit uudelleen yhdellä pyynnöllä.

Näin teet oman slash-komennon

Oma komento kannattaa tehdä silloin, kun huomaat liittäväsi samaa ohjetta chattiin kerta toisensa jälkeen. Tarkistuslista ennen committia, tapa kirjoittaa changelog tai issuen korjaamisen vaiheet ovat hyviä esimerkkejä.

Clauden dokumentaation mukaan omat komennot on yhdistetty skilleihin. Tiedosto .claude/commands/deploy.md ja skill .claude/skills/deploy/SKILL.md luovat molemmat komennon /deploy, ja ne toimivat samalla tavalla. Vanhat commands-tiedostot toimivat siis edelleen, mutta uusiin komentoihin dokumentaatio suosittelee skill-muotoa, koska skill-kansioon voi laittaa myös tukitiedostoja.

SijaintiPolkuMissä se toimii
Oma~/.claude/skills/nimi/SKILL.mdKaikissa projekteissasi tällä koneella
Projekti.claude/skills/nimi/SKILL.mdTässä repossa, ja tiimi saa sen kun tiedosto commitoidaan
Vanha muoto.claude/commands/nimi.mdKuten projektin skill

Komennon nimi tulee kansion nimestä. Skill-tiedostossa nimen voi asettaa myös frontmatterin kentällä name. Vanhassa muodossa nimi tulee tiedostonimestä, ja alikansio muuttuu kaksoispisteeksi: .claude/commands/frontend/component.md on komento /frontend:component.

Alla oleva esimerkki tekee projektiin komennon /tarkista, joka käy läpi commitoimattomat muutokset. Rivi, joka alkaa huutomerkillä ja jossa komento on backtick-merkkien sisällä, ajetaan ennen kuin Claude näkee ohjeen. Sen tuloste korvaa rivin, joten Claude saa nykyisen diffin valmiiksi mukaan. Dokumentaatio kutsuu tätä dynaamiseksi kontekstiksi. Huutomerkki tunnistetaan vain rivin alussa tai välilyönnin jälkeen.

Kenttä disable-model-invocation: true estää Claudea ajamasta komentoa omin päin. Oletuksena sekä sinä että Claude voitte käynnistää skillin, ja Claude lataa sen itse, kun pyyntösi vastaa kuvausta. Sivuvaikutuksellisissa komennoissa, kuten julkaisussa, haluat yleensä päättää ajoituksen itse.

Jos lisäsit tiedoston kesken istunnon eikä komento näy listassa, /reload-skills lukee skill- ja komentokansiot uudelleen ilman uudelleenkäynnistystä.

mkdir -p .claude/skills/tarkista

# Tiedosto .claude/skills/tarkista/SKILL.md:
---
description: Käy läpi commitoimattomat muutokset ja listaa riskit ennen committia.
disable-model-invocation: true
---

## Nykyiset muutokset

!`git diff HEAD`

## Ohje

Tiivistä yllä olevat muutokset kahteen tai kolmeen ranskalaiseen viivaan.
Listaa sen jälkeen riskit: puuttuva virheenkäsittely, kovakoodatut arvot,
testit jotka pitäisi päivittää. Jos diff on tyhjä, sano ettei muutoksia ole.

# Käyttö:
> /tarkista

Argumentit: $ARGUMENTS, $0 ja $1

Kaikki komennon nimen perään kirjoitettu teksti on argumentteja. Komennon tiedostossa $ARGUMENTS korvautuu koko argumenttitekstillä. Kun kirjoitat /korjaa-issue 123, Claude saa alla olevasta tiedostosta ohjeen "Korjaa GitHub-issue 123 projektin koodauskäytäntöjen mukaan". Kenttä argument-hint näkyy automaattisessa täydennyksessä, joten muistat, mitä komento odottaa.

Jos ohjeessa ei ole yhtään paikkamerkkiä mutta annat silti argumentteja, Claude Code lisää ne ohjeen loppuun muodossa ARGUMENTS: teksti.

Yksittäiset argumentit: kun argumentteja on useita, niihin viitataan järjestysnumerolla nollasta alkaen. $0 on ensimmäinen, $1 toinen ja niin edelleen, ja pidempi muoto $ARGUMENTS[0] tarkoittaa samaa. Ohje "Siirrä komponentti $0 kielestä $1 kieleen $2" ja kutsu /siirra-komponentti Hakukentta JavaScript TypeScript korvaavat paikkamerkit näillä kolmella sanalla. Monisanainen argumentti laitetaan lainausmerkkeihin.

Nimetyt argumentit: frontmatterin kentällä arguments: [versio, haara] ohjeessa voi käyttää paikkamerkkejä $versio ja $haara. Nimet vastaavat paikkoja järjestyksessä.

Nimetty paikkamerkki, jolle ei tullut argumenttia, korvautuu tyhjällä. Numeroitu paikkamerkki ilman argumenttia jää tekstiin sellaisenaan. Jos ohjeessa pitää olla dollarimerkki numeron edessä, kirjoita sen eteen kenoviiva, esimerkiksi \$1.00.

# Tiedosto .claude/skills/korjaa-issue/SKILL.md:
---
description: Korjaa GitHub-issuen numeron perusteella.
argument-hint: [issuen-numero]
disable-model-invocation: true
---

Korjaa GitHub-issue $ARGUMENTS projektin koodauskäytäntöjen mukaan.

1. Lue issuen kuvaus
2. Selvitä, mitä pitää muuttaa
3. Tee korjaus
4. Kirjoita testit
5. Tee commit

# Käyttö:
> /korjaa-issue 123

Komento, joka saa ajaa työkaluja kysymättä

Kentällä allowed-tools komento saa tehdä tietyt asiat ilman lupakyselyä. Lupa on voimassa vain sen vuoron ajan, jolla komento ajetaan, ja päättyy kun lähetät seuraavan viestin. Kenttä ei rajaa muita työkaluja pois, vaan ne kulkevat normaalien oikeussääntöjesi kautta.

Dokumentaation mukaan projektin skillin allowed-tools otetaan käyttöön myös kansiossa, jota et ole merkinnyt luotetuksi. Kun kloonaat jonkun toisen repon, katso sen .claude/skills/-kansio läpi ennen kuin ajat Claude Codea siellä.

Komento omassa subagentissaan: kenttä context: fork ajaa komennon erillisessä subagentissa, ja kentällä agent valitaan sen tyyppi. Tästä on hyötyä komennoissa, jotka lukevat paljon tekstiä, kuten koko PR:n diffin: pääkeskusteluun palaa vain yhteenveto. Subagenteista kerrotaan artikkelissa Claude Code subagentit.

# Tiedosto .claude/skills/commit/SKILL.md:
---
name: commit
description: Lisää ja commitoi nykyiset muutokset.
disable-model-invocation: true
allowed-tools: Bash(git add *) Bash(git commit *) Bash(git status *)
---

Katso git status, lisää muutokset ja tee commit, jonka viesti
kertoo lyhyesti mitä muuttui ja miksi.

# Tiedosto .claude/skills/pr-yhteenveto/SKILL.md (vaatii gh-työkalun):
---
name: pr-yhteenveto
description: Tiivistä pull requestin muutokset.
context: fork
agent: Explore
allowed-tools: Bash(gh *)
---

## Pull requestin tiedot
- Diff: !`gh pr diff`
- Kommentit: !`gh pr view --comments`

## Tehtävä
Tiivistä tämä pull request: mitä muuttui, miksi ja mitä katselmoijan
kannattaa katsoa tarkemmin.

Usea komento samassa viestissä ja MCP-komennot

Terminaalissa voit pinota skillejä saman viestin alkuun. /kirjoita-testit /korjaa-issue 123 lataa molemmat ja antaa lopun tekstin 123 kummallekin argumentiksi. Ketjuun mahtuu dokumentaation mukaan kuusi skilliä. Tämä toimii vain interaktiivisessa terminaalissa: komennolla claude -p tai Agent SDK:n kautta Claude Code lataa vain ensimmäisen skillin. Skripteistä kerrotaan artikkelissa Claude Code headless ja automaatio.

MCP-palvelimet voivat tarjota valmiita kehotteita, jotka näkyvät komentoina muodossa /palvelin:kehote (MCP). Ne voi ajaa myös muodossa /mcp__palvelin__kehote, ja argumentit erotetaan välilyönnillä. MCP:stä lisää MCP-oppaassa.

Kun komentoja kertyy, /skills listaa kaikki käytettävissä olevat skillit. Listaa voi suodattaa nimen, kuvauksen tai lähteen mukaan, ja t-näppäin järjestää sen sen mukaan, kuinka paljon kukin vie tokeneita.

> /mcp__github__pr_review 456

Oma komento vai CLAUDE.md?

CLAUDE.md on tietoa, jonka pitää olla Claudella aina mielessä: teknologiapino, nimeämiskäytännöt, kielletyt asiat. Se ladataan joka istuntoon. Komento tai skill taas on toimenpide, jonka teet tietyssä tilanteessa. Dokumentaation mukaan skillin varsinainen sisältö latautuu vasta kun sitä käytetään, joten pitkä ohje ei vie kontekstia ennen kuin sitä tarvitaan.

Jos CLAUDE.md-tiedostoosi on kasvanut vaiheittainen ohje, vaikkapa "näin julkaiset", se on luultavasti parempi komentona. Skill-kansioon voi laittaa myös tukitiedostoja, joita Claude lukee vain tarvittaessa. Lisää artikkeleissa Claude Code skillit ja Claude Code pluginit.

Kun komento ei toimi

Komento ei ole viestin alussa. Komento tunnistetaan vain sieltä. Jos kirjoitat skillin nimen tavallisen tekstin perään, mitään ei käynnisty suoraan. Dokumentaation mukaan nimi toimii silloin lupana: Claude saa ajaa skillin vastatessaan ja päättelee sanoistasi, pyysitkö sitä.

Tiedosto on väärässä paikassa. Skillin tiedoston nimen pitää olla SKILL.md ja sen pitää olla omassa kansiossaan, ei suoraan .claude/skills/-kansiossa.

Frontmatter ei ala ensimmäiseltä riviltä. Claude Code lukee frontmatterin vain, jos aloittava --- on tiedoston ensimmäinen rivi.

Kentän nimi on kirjoitettu väärin. Tuntematon kenttä ohitetaan ilman virheilmoitusta, joten argument_hint alaviivalla ei tee mitään.

Tiedosto lisättiin kesken istunnon. Aja /reload-skills. Jos mikään näistä ei auta, /doctor tarkistaa asennuksen ja asetukset ja ehdottaa korjauksia.

Vinkki: Ota ensin käyttöön /clear, /compact ja /context, sitten /plan isoihin muutoksiin ja /diff ennen committia. Kun kirjoitat saman ohjeen kolmannen kerran, tee siitä komento.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä Claude Coden slash-komennot ovat?

Slash-komento on viestin alkuun kirjoitettava kauttaviivalla alkava komento, kuten /clear tai /model. Osa on Claude Codeen rakennettuja toimintoja, osa valmiiksi mukana tulevia skillejä ja osa itse tehtyjä komentoja. Kirjoittamalla pelkän kauttaviivan näet listan komennoista, jotka ovat sinulla käytössä.

Miten teen oman slash-komennon Claude Codeen?

Tee kansio .claude/skills/komennon-nimi/ ja sinne SKILL.md-tiedosto, jossa on ohje Claudelle. Kansion nimestä tulee komento, eli .claude/skills/tarkista/SKILL.md luo komennon /tarkista. Vanhempi tapa eli Markdown-tiedosto kansiossa .claude/commands/ toimii edelleen.

Mikä ero on komennoilla /clear ja /compact?

/clear aloittaa uuden keskustelun tyhjällä kontekstilla, mutta projektin muistitiedostot säilyvät. /compact jatkaa samaa keskustelua ja tiivistää sen tähänastisen sisällön yhteenvedoksi, jotta kontekstiin vapautuu tilaa. /compact ottaa vastaan myös ohjeen siitä, mihin yhteenvedon pitää keskittyä.

Toimivatko vanhat .claude/commands-tiedostot vielä?

Toimivat. Clauden dokumentaation mukaan omat komennot on yhdistetty skilleihin, ja tiedosto .claude/commands/deploy.md luo saman /deploy-komennon kuin skill .claude/skills/deploy/SKILL.md. Uusiin komentoihin dokumentaatio suosittelee skill-muotoa, koska siihen voi liittää tukitiedostoja.

Miten slash-komennolle annetaan argumentteja?

Kirjoita argumentit komennon perään, esimerkiksi /korjaa-issue 123. Komennon tiedostossa $ARGUMENTS korvautuu koko argumenttitekstillä, ja $0, $1 ja niin edelleen yksittäisillä argumenteilla. Monisanainen argumentti laitetaan lainausmerkkeihin.

Miten perun Clauden tekemän muutoksen?

Komento /rewind kelaa koodin ja keskustelun takaisin aiempaan kohtaan. Sen saa auki myös painamalla Esc kahdesti tyhjässä kehotteessa. Gitillä voit lisäksi perua muutokset, joita ei ole vielä commitoitu.

Voiko Claude Code ajaa vaarallisia komentoja?

Oletuksena Claude Code kysyy luvan ennen komentojen suorittamista, ja näet tarkalleen mitä komentoa se aikoo ajaa. Voit hylätä sen. Komennolla /permissions määrität, mitkä työkalut ovat sallittuja, kysyttäviä tai kiellettyjä.