Suomenkielinen sanasto vibekoodauksen ja tekoälykoodauksen termeille.64 termiä selitettynä.
Itsenäisesti toimiva tekoälyjärjestelmä.
TekoälyRajapinta jonka kautta ohjelmat kommunikoivat keskenään.
KoodausTapa käsitellä asynkronisia operaatioita selkeästi.
KoodausKäyttäjän tunnistaminen ja kirjautuminen.
KonseptitAnthropicin kehittämä tekoälymalli.
TekoälyOpenAI:n keskustelupohjainen tekoälypalvelu.
TekoälyFunktio joka välitetään toiselle funktiolle suoritettavaksi.
KoodausTekoälyavusteinen koodieditori vibekoodaukseen.
TyökalutCursorin työkalu koodin kirjoittamiseen tekoälyllä.
TyökalutNeljä perusoperaatiota datan käsittelyyn.
KonseptitTekniikka jossa tekoäly hakee relevanttia tietoa ennen vastaamista.
TekoälyKoodin rakenteen parantaminen muuttamatta toiminnallisuutta.
KoodausHTTP-pohjainen rajapintastandardi.
KoodausSelainpohjainen kehitysympäristö ja AI-avustaja.
TyökalutSuunnittelu joka mukautuu eri näyttökokoihin.
KonseptitNavigaatio sivujen ja näkymien välillä.
KonseptitTekoälyn käyttäytymistä ohjaava perusohje.
TekoälyKomponentin sisäinen tila joka voi muuttua.
KoodausAvoimen lähdekoodin Firebase-vaihtoehto.
TyökalutSuosittu React-komponenttikirjasto.
TyökalutSivun renderöinti palvelimella ennen lähettämistä.
KonseptitHakukoneoptimointi - näkyvyyden parantaminen Googlessa.
KonseptitVibekoodauksen sanasto selittää 59 tekoälyyn ja koodaukseen liittyvää termiä suomeksi. Sanasto kattaa kategoriat: tekoäly, koodaus, työkalut ja konseptit. Jokainen termi sisältää suomenkielisen selityksen, englanninkielisen vastineen ja käytännön esimerkkejä.
Prompti on luonnollisella kielellä kirjoitettu ohje tai kysymys, jolla ohjaat tekoälyä. Vibekoodauksessa prompti kuvaa halutun koodin tai toiminnallisuuden. Esimerkiksi: "Luo kirjautumislomake, jossa on sähköposti- ja salasanakentät."
LLM eli suuri kielimalli on tekoälymalli, joka on koulutettu valtavalla määrällä tekstidataa. LLM:t kuten Claude, GPT-4 ja Gemini ymmärtävät ja tuottavat luonnollista kieltä sekä koodia. Ne ovat vibekoodauksen ytimessä.
Deployment (suomeksi julkaisu) tarkoittaa sovelluksen viemistä tuotantoympäristöön, jossa se on kaikkien käytettävissä. Vibekoodauksessa deployment tehdään usein Vercelillä tai Netlifylla, jotka hoitavat julkaisun automaattisesti GitHubista.
Frontend on sovelluksen näkyvä osa, jonka käyttäjä näkee ja käyttää selaimessa (käyttöliittymä, napit, lomakkeet). Backend on palvelinpuoli, joka käsittelee dataa, autentikaatiota ja logiikkaa. Vibekoodauksessa molempia voi rakentaa luonnollisella kielellä.